Gluteeniton ruokailu Helsinki-Vantaalla ja Finnairilla

Koska gluteenittomuus on minulle uusi asia aiheuttaa se aina mielessä sitä tuskaa, että missä voi syödä ja mistä löytää ravintolan joka on valmis palvelemaan minua tämän ruoka-aineallergian kanssa. Gluteeniton ruokavalio on kuitenkin nykyään yleistynyt, mistä sekin muuten mahtaa johtua? Nyt matkamme oli Hki-Phuket-Hki, miten kävi?

Kun lentomme oli varattu alkoi tutkiminen mitä saan syödä ja missä Helsinki-Vantaalla. Finavian sivuja tarkastellessani en löytänyt mitään suoraa linkkiä mistä asia olisi ollut helppo selvittää. Gluteeniton matkailu ryhmässä facessa sain huomata, että ainakaan moniallergiselle tuo Finnairinkaan ruuan tilaaminen ei ole kovin helppoa. Lisäksi juuri samoihin aikoihin oli tullut paljon erittäin huonoa mainintaa juuri Finnairin lennoilta. Bisneksessä joku oli jäänyt ilman gluteenitonta ruokaa, ei hitto. Odotukset olivat tosi matalalla kun matka lähestyi.

Kun laukut oli saatu hienosti automaattisen palvelun avulla liikkeelle ja turvatarkastus oli läpäisty oli aika lähteä kohti
ravintolatarjontaa. Minä rakastan sitä hetkeä, kun olen ohittanut turvatarkastuksen ja siirryn kentälle ”sisälle” sitä tunnelmaa ja erilaisten ihmisten massaa joka tuo sen fiiliksen, MINÄ OLEN NIIN LOMALLA. Minä olen persoona jota voisi olla vaikea saada tungettua yhteenkään loungeen, kokisin menettäväni sen tunnelman mitä aistin kentällä.


Meillä on vielä suuri kunnia nauttia niin hienosta kentästä kuin mitä Helsinki-Vantaa on. Siisti, mahtavat palvelut, loistavat kaupat ja ystävällinen henkilökunta.

Mutta miten mahtaa onnistua gluteeniton ruokailu?
Kävelimme hetken aikaa pitkin käytäviä ja valikoimme kohteeksemme Pier Zeron. Tämä ravintola voitti vuonna 2017 FAB Awards tilaisuudessa ravintolapalveluita arvioivan kilpailun. Kilpailussa palkitaan lento- ja rautatieasemia sekä niiden
ravintolatoimitsijoita. Lisäksi ravintolan yläkerta, mihin mekin suunnistimme on saanut näkyvyyttä ulkonäkönsä takia. Rakenteessa on kuulemme nähtävissä linnun siipien muotoa, mutta lienee johtui lähestyvästä lennosta, niin minä
koin olevani lentokoneessa, jossa oli jotain hyvin Suomalaista Alvar Aaltoa.

Ruoka ja palvelu osoittautuivat loistaviksi. Niin miten se gluteeniton, tarjoilijan mukaan onnistuu, valitset vain listalta mitä haluat syödä. Ihanaa! Vatsamme täyttyi tästä mahtavasta ruuasta ja nestetasapianonkin saimme kuntoon samalla.

Sain myös linkin kentän ravintoloista, kun kyselin onko tällaista tietoa tarjolla. On loistavaa, että ruoka-aineallergiat otetaan tosissaan.

https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2016/herkkusuille-gluteenittomat-mestariteokset


https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2015/katso-lentoaseman-lista-taalta-loytyy-vaihtoehtoja-erikoisruokavalioita


Sitten alkoi lentomatka. Siltä osin se ruoka ei nyt mennyt ihan puikkoihin. Olin siis lukenut, että
moniallergikon on vaikea saada tilattua ruokaa. Menomatkalla mieheni söi lammasta (oli pääsiäinen) enkä keksinyt annoksesta mitään mitä en olisi voinut syödä. Toki en voi tietää mitä kaikkea annos sisälsi. No mitä minä sain? Minun
ruokani oli jotain, uskoakseni kanaa ja kasviksia. Se oli kuiva ja mauton. Minua harmitti. Ilokseni kuitenkin huomasin, että jälkiruokana minulla oli pulla, kanelille tuoksuva ihana pulla. En ole mikään pullahiiri, mutta tässä oli
jotain kivaa Suomalaisuuden juttua…no ei ollut, kuulkaa se oli selvästi valettu pulla, ihan sementtiin valettu! Olin onnesta soikea, kun seuraavallakin aterialla sain nauttia tästä samasta valetusta tuotteesta. Harmitti lisää.
Suututtikin jo, mutta minä olen lomalla. Minä olen vaan sellainen ruoka-allergikko, ei kannata välittää. Suututti ei niinkään siksi, että olisi ollut nälkä, vaan siksi että olin omasta mielestäni maksanut annoksestani maksaessani lipustani, ihan siis samalla tapaa kuin esim. mieheni. No onneksi ei ollut nälkä. Jos olisi ollut, ei lentoemäntien Fazerin sininen ostoskärryssä olisi pelastanut, onhan siinäkin vehnäjauhoja.

Siirrytään hiukan eteenpäin ja tullaan nyt takaisin Phuketista. Sain ruoka-annokseni (ensimmäinen) eteeni. Onneksi ripeä ja iloinen Finnairin lentoemäntä ehti tajuamaan, että minun tarjottimeni sämpylä oli sama kuin kaikilla muillakin ja hän nappasi sen pois. Avasin rasiani (nyt minulla oli kova nälkä) ja sain huomata, että se sisälsi perunaa. Tai ainakin uskon niin, en päässyt sitä maistamaan, sillä perunani tai mikä lienee oli niin kova, että siihen ei kyennyt edes veisti. No ajattelin, että saan ainakin sitten jälkkärin. No en saanut, juu se ei ollu tällä kertaa mikään valettu kivipulla,
vaan sellaista ei ollut olenkaan. Miehelläni oli samaan aikaan suolakeksejä ja juustoa sekä suklaata, kiva, hiton kiva. Hänen ruokanaan oli muuten kana+riisi ja minulla oli siis se perunalta näyttävä kova kasa. Ilman jälkiruokaa ja kova
peruna, ei muuten naurattanut. Kysyin lentoemännältä mitä minä saan jälkiruuaksi, no eihän sellaista ollut tarjolla. Hyvin he yrittivät homman hoitaa, mutta mitäs he ilmassa tekisivät asialle. Bisneksestä olisi saanut jotain kalaa joka oli jäänyt syömättä, tuli olo että en halua muiden jämiä. Mutta nälkä oli.

Seuraava ateria pelasti hiukan tilannetta, oli hedelmäsalaatti ja se sama ruoka riisi/kana mitä mieheni oli syönyt edellisellä aterialla. Nyt lähti pahin nälkä.


Kyselin tosiaankin Finnairilta onko tämä karua todellisuutta ja pitääkö ostaa omat ruuat mukaan vai miten kuuluu toimia. Finnair kommentoi palautteeseeni ja antoi minulle ylimääräisiä pisteitä, nälkää ne eivät poistaneet, mutta oli kiva huomata, että asiakas otetaan tosissaan. Kuitenkaan tuo gluteenittomuus ei ole, kuten muutkaan ruoka-aine allergiat mitenkään uusi juttu. Helposti niitä pystyy tarjoamaan.


Tässä on mieheni saama ruoka paluulennolla Phuketista

Tässä on sitten gluteeniton vaihtoehto. Kuten huomaatte, ei ole leipää, ei jälkiruokaa.