2016
Kinnula - Aavasaksa - Alta - Nordkapp - Ifjord - Kirkenes - Vaggatem - Inarijärvi Ivalo - Saarijärvi
Kesäloma se ihastuttava tekosyy lähteä taas kohti uutta ja ihmeellistä.
Ensin piti olla matkasuunnitelman mukaan matka Lofooteille ja sieltä Suomen lappiin rentoutumaan. Me jotka olemme aina ajoissa, kuten nytkin, olimme sittenkin myöhässä. kaikki Lofoottien majoitukset yhtä lukuunottamatta olivat jo menneet. Sillä yhdellä olisi ollut aika vaikea varmasti kierrosta suorittaa. No ensi vuonna sitten paremmalla onnella, onpahan jotain mitä taas odottaa.
15.7.2016 Valkeisjärven leirintäalue Kinnula.
Matka alkoi sateisessa tunnelmassa ja pilviä oli liiankin
kanssa taivaalla. Saa katsoa, näemmekö sateetonta päivää koko kahden viikon
aikana. No pakkasimme kuitenkin mukaan shortsit ja jopa uimapuvutkin, aina
täytyy varautua kaikkeen. Itsestään selvänä matkassa oli mukana pitkikset,
kauluri, pipo ja hanskat, unohtamatta paksuja takkeja joita niitäkin oli useita
ja tietysti äitini kutomat villasukat. Matkalla piti pysähtyä kahville ja
löysimme tämän kahvilan Alavuon keskustasta http://way.fi/kohde/leipomo-kahvila-nallenpesa
loistava pulla oli ja tarpeeksi suuri. Kahvitauon jälkeen nokka kohti Kinnulaa
Valkeisjärven leirintäaluetta http://www.valkeisjarvenleirintaalue.fi/index.php
josta olimme ensimmäisen yömme mökin varanneet. Hiukan jännitti, siitä oli 10
vuotta kun viimeksi ”retkeilimme” leirintäalueilla. Päivän istumisen jälkeen
oli hyvä jaloitella ja me lähdimmekin kohti Salamajärven kansallispuistoa ja
kävelimme siellä Vasankierroksen pienen hiljaisen järven ympäri.
Leirintäalue oli vanhan pariskunnan omistuksessa. Mökki oli
siisti, yleiset suihkutilat olivat todella siistit ja asialliset. Voin
suositella. Alue oli aika tyhjä, toivottavasti vilkastui kun olimme poistuneet.
Yöpyminen maksoi 60€
16.7.2016 Aavasaksa Aurinkomajat
Mökki oli positiivinen yllätys. Isoin kaikista leirintämökeistämme. Mökin sijaintikin oli loistava, aivan syrjässä muista mökeistä. Täällä oli polttiaisia, mutta niiden kanssa pystyi elämään. Mökin
valintaan vaikutti se, että siinä oli sauna. Ja oli siinä muutakin. Oli keittiö, makuuhuone, takkahuone, kylppäri ja se sauna. mahduttiin me kolme tänne yhdeksi yöksi. Siis minä isäntä ja Vilperi.
Kun olimme saaneet sängyn pedattua oli aika lähteä katsomaan mitä mökin ulkopuolella oli tarjolla. Kävelimme osan Kruununkierroksesta, kurkkasimme Keisarinmajaan joka oli rakennettu Venäjän keisarille 1882, hän ei koskaan käyttänyt sitä. Maisematorniin emme kiivenneet. Pitkospuilla tapasimme poismuuttaneet paikallisen nuoren miehen ja saimme häneltä hyvän vinkin jatkaa majalta matkaa ja mennä kahvilaan kahville. http://aavasaksa.fi/ruokaile/ravintolat-ja-yokerhot/aavasaksan-paviljonki/
käynti kannatti, leivokset olivat ihania! Koska oli loma oli aika ottaa GT,
ihan vain sen takia ettei malaria yllätä…
Yöpyminen maksoi 60€
17.7.-19.7 Alta – Alta River camping
Ensimmäisen kerran tuli korkattua reitti Enontekiö,
Kautokeino, Alta. Olen tästä onnellinen. Emme olisi voineet kuvitella miten
upea maisema on ennen Altaa tiedossa. Saimme ajaa upeaa tietä jylhien
kallioiden välissä. Saavuimme Alta River Camping leirintäalueelle ja lähdimme
respaan kyselemään meidän Hildur mökkiämme. Omistajilla oli koira ja tietysti
koiraihmisenä sitä tuli sitten rapsuteltua ja lässyteltyä ihan Suomen kielellä,
hiukan hämmästyimme kun meille myös omalla kotimaisella vastattiin. Omistajat
ovat Suomalaisia. Mökki haltuun ja kohti Altan keskustaa ihailemaan maisemia.
Nyt oli matkattu ja tämän takia tänne oli tultu, eli nokka kohti Euroopan suurinta kanjonia. Se oli kaunis, hiljainen ja kaunis. Lisäksemme alueella oli vain muutama muu turisti. Polttiaisia oli kyllä senkin edestä, taivas niitä oli paljon. Olin ostanut ennen matkaa hyttyskarkottimen, ensin luulin ettei se toimi, mutta vaikka tuntui että niitä oli nenäkin täynnä ei meillä kyllä purujälkiä ollut. Yhtä asiaa en vain tajunnut, Vilperi käveli vapaana ja koska laite toimii vain määrätyllä alueella oli Vilperi varmasti sen ulkopuolella. Kun lähdimme kohti autoa alkoi Vilperi juomaan kaikista mahdollisista vesipaikoista ja kun pääsimme autolle hän mani makaamaan auton taakse jaksamatta nousta. Kun pääsimme takaisin mökille katsoin hänen vatsaansa ja voi taivas! Koko koira oli niin täynnä puremia. Vilperi oli flaati, erilainen kuin yleensä. Päätin antaa kyypakkauksen pillerin. Meni puolisen tuntia ja sitten tuli oksennus ja sitä tuli ja tuli. Tämän jälkeen hän alkoi piristymään. Onneksi.
Leirintäalueen kadun toisella puolella on Sami Siida ja sen
vieressä on pieni ravintola kota, punaviinilasi siellä maksoi 80nok = n.8,5€. Paikka oli todella tunnelmallinen.
Diesel maksoi lapissa 1,24€ täällä sillä oli hintaa 1,34€. Mökistämme oli upeat
maisemat. Leirintäalue on suosittu, kannattaa tulla ajoissa että saa hyvän
paikan esim. asuntoautolle. Suomalaisia oli paljon, ehkä siksi kun omistajat
todella olivat Suomalaisia. Myös koiria oli täällä yllättävän paljon. Mökki
maksoi n.1600nok ja se oli loistava.
19.7.2016 Alta - Nordkapp
Matka kohti Nordkappiä saattoi alkaa aamun sarastaessa. Aurinko paistoi ja ilma oli kuulaan kaunis, miten ihanaa!
Skarsvågenissa kävimme kaupassa ennenkuin lähdimme kohti leirintäaluetta jossa meitä odotti ihastuttava pieni, mutta todella siisti leirintämökkimme. kaupan lisäksi oli löydettävä joulukauppa, kauppa jossa viimeksi kävin ostamassa joulupallon, oli ihan pakko saada lisää näitä ihania käsin maalattuja palloja :-) Kävimme myös alkossa ostamassa tönikällisen punaviiniä, kyllä se on täällä kallista. Hintaa tönikälle tuli n.50€. En ole koskaan ennen ollut leirintäalueella jossa on oma siivooja, täällä todellkin oli sellainen, ei siis ihme että esim. wc-tilat ja suihkut olivat todella siistit. http://www.kirkeporten.no/
Leiriytymisen jälkeen oli aika lähteä kävelemään kohti Kirkeportenin kiveä. maisemat olivat huikeat. Kiveä oli kanssamme ihastelemassa muitakin turisteja. Kun palasimme mökille alkoi tuuli nousemaan ja se nousi ja nousi ja nousi, mökissä kuitenkin tarkeni loistavasti.
20.7.2016 Nordkapp
Aamupalan jälkeen auton nokka kohti Nordkappin kalliota. Täytyy sanoa, että sisäänpääsymaksu on liikaa, ihan liikaa. Kuitenkin päädyimme menemään portista sisälle kun kerran tänne asti on tultu, niin uskoakseni moni muukin ajattelee. Minä vielä tyhmänä täällä lie monettako kertaa, no nyt se on nähty, en usko että palaan koskaan enää portin sisälle.
Tuuli oli jäätävä! Ehkä siksi kallio oli lähes autio, turistit löytyivät sisätiloista, siellä shoppailtiin, isäntä parat. Pois lähtiessämme jätimme auton tien sivuun ja lähdimme "nauttimaan" lisää tuulisesta säästä ja ulkoiluttamaan Vilperiä. Koska Norjalainen pulla oli loistavaa päädyimme takaisin kauppaan ja pulla ostoksille, koska ostoksille mentiin ja tuuli kävi vain luihin ja ytimiin ostimme myös jäätelöä meille ja Vilperille...juu nyt ei kannata kysyä. Waeco jääkaappi osoittautui tällä matkalla loistavaksi hankinnaksi.
21.7.2016
21.7.2016 Nordkapp - Ifjord
Silfar kanjonin jälkeen matka saattoi jatkua kohti leirintäaluettamme Ifjord Cambingiä. Me emme osanneet arvata mikä meitä odotti...
Jos sinun ei ole pakko pysähtyä tähän, älä pysähdy! Keittiön vieressä kuollut hiiri, roskikset avoimia laatikoita joissa aurinkoisella ilmalla hiukan unohtumaton tuoksu. Mökissä ei todellakaan ollut muuta kuin tuo käytävä ja ruokailutarvikkeita ei ollut edes kahdelle, ei ollut myöskään keittotiloissa. Olisinko uskaltanut niitä käyttää...rehellisesti en olisi. Kun saavuimme alueelle soitimme respan kelloa, oven tuli avaamaan mies. tilat "respassa" olivat kuin niitä ei olisi ainakaan vuoteen siivottu. Kuvat joissa on vohveleita tarjolla ovat niin kaukaa haettu, että ei ymmärrä. Loistava lisä tähän "upeaan" kuumaan konkiin oli, että kun päädyimme nukkumaan ajoissa tarkoituksenamme lähteä ajoissa liikkeelle... naapurihuone herätti meidät yhdentoista jälkeen. Ihan loistavaa! Siellä meidän Suomalaiset hyvin kasvatetut lapsukaiset vanhempineen pitivät sellaista meteliä, että a vot.
Pahoittelen purkaustani, mutta koen tulleeni tällä leirinnällä kuse***ksi ihan urakalla. EI SIIS KOSKAAN Ifjordiin! Tämä ihastuttava kahden hengen huone maksoi 675Nok. Mistä on kuvattu nuo hienot huonekuvat? Onko yhdessä mäkissä siisti kiva huone, vai ovatko nämä edes todellisia?
22.7.2016
Aikainen startti, vaikka nukutti ihan sikana. Illan metelin jälkeen ei oikein uni tullut. Lisäksi Vilperi harvinaisesti hermostui metelistä siihen malliin, että "uffutti" aina kun ääniä naapurista kuului. Oli matkan viimeisen yöpymisen aika. Upeita maisemia, ota eväät mukaan ja nauti luonnosta! Ja juu ei, polttiaiset, mäkärät ja hyttyset eivät kiusanneet. Löydettiin jopa yksi kahvila, juu löydettiin, niitä ei kuulkaa näillä teillä ole todellakaan tarjolla.Neiden Kroa
Jo kahvilla alkoi tuntua siltä kuin pitkät housut olisivat liikaa, pohjois Norjassa älkääs nyt! No kyllä! Mittari näytti 25! matka kohti leirintäpaikkaamme
Pääsimme perille tähän todella laadukkaan oloiseen majapaikkaan ja kävimme respassa hoitamassa velvollisuutemme. mökki (huone rivitalossa) ja aamupala kahdelle kiitos. Hinta oli halvempi kuin varauslapussamme? No sitä hiukan siinä yhdessä pohdittiin kivan vastaanottotytön kanssa ja todettiin, että kyllä tämä meille sopii. Minä lähdin kohti huonetta ja...
EI OLE TOTTA! Nyt selvisi huoneen "halventunut" hinta. Oli siinä kuulkaa selvittelemistä. Mitä on tapahtunut ja mitäs nyt tehdään. Kaikki (yksi) koirahuoneet oli vuokrattu. Meinasi tulla itku. Netti auki ja katsomaan uutta majoitusta. Lisäksi haaveet hyvästä ruokailusta ravintolassa olivat sitten menetetty, sniif.
Onneksemme respan tyttö oli auttavainen ja kuinka ollakaan selvisi, että hänen isovanhemmillaan on leirintäalue, joka sijaitsi kyllä aika paljon pidemmällä. Oikeastaan se sijaitsi lähes Inarinjärven korkeudella. No sieltä löytyi kuitenkin mökki johon olisimme tervetulleita ja tätä ette usko, hänen pappa puhuu Suomea! Huonosti kuulemma jo, mutta puhuu. Ei muuta kuin auton nokka kohti tätä uutta majoituspaikkaa.
maisemat muuttuivat todella paljon, ne olivat ihan erilaiset kuin olin ikinä Norjassa nähnyt. Metsäiset, "Suomalaiset". Ajomatka suht huonokuntoisella tiellä päättyi ja olimme
Talon isäntä saapui paikalle ja lähdimme maksamaan mökkiä. Olimme päättäneet mennä myös saunaan, kyllä saunaan. Täällä oli järven rannalla sauna. Jos saunasta olisi uimaan lähtenyt olisi voinut uida Venäjälle, niin lähellä olimme. Lisäksi päädyimme vuokraamaan kodan illaksi, siinä oli kiva hetken istuskella ennen nukkumaan menoa. Tätä leirintäaluetta voin lämmöllä suositella. se ei ole uudenaikainen, mutta siitä huokui jotain lämpöä ja kodikkuutta.
Mitä Norjasta jäi mieleen?
Pysähdyspaikat! Jestas ne on vaan siistejä. Niissä on wc:t ja niitä oikeasti siivotaan. Ei ole piirroksia, ei lasinsirpaleita vaan siistejä alueita joissa on penkit ja pöydät. Ei ihme, että matkailijat näissä yöpyy. Lisäksi ne sijaitsevat todella hienoissa paikoissa, ei niin kuin meillä.
Ruoka kallista? On se hiukan kalliimpaa kuin meillä. Ravintoloiden hinnat kuitenkin vaihtelee todella paljon, näimme myös edullisia.
Kukaan ei puhu englantia? Puhuupas, sillä pärjättiin loistavasti.
Nähtävyydet/retkipaikat. Näiden viitoitukset ovat todella huonoja, välillä jo ajatteli antavansa periksi. Myöskään mitään istumispaikkoja saatikka laavuja ei ole.
Maisemat. Ihanat! Niiden takia tänne taas tultiin ja niiden takia palataan.
Polttoaineen hinta ei ole paljookaan kalliimpaa. Bensa-asemia ei kuitenkaan ole ihan joka nurkalla, kuten ei kahviloitakaan saatikka ruokakauppoja.
23.7.2016
Matka kohti Suomea. Se alkoi hiukan surullisella tavalla. Ennen rajaa tulimme kolaripaikalle jossa pari autoa ennen meitä oli moottoripyörä (Harlikka) ohittanut Suomalaisen asuntoauton ja jostain syystä oli menettänyt moottoripyörän hallinnan. Kuolonkolarin näkeminen satuttaa aina, vaikkakaan ei tuntisi kolarin uhria. Turvallisia kilometrejä kaikille tiellä liikkujille.
Matka surumielisenä lähestyi Inaria, jonka ohi pyyhälsimme ja jatkoimme kohti Inaria ja mökkiämme joka sijaitsi Inarinjärvellä. Täällä meillä oli tarkoitus nauttia kokonainen viikko saunoen ja kävellen. Ehkä me kaksi ja koira mahdumme tähän mökkiin, tarjolla oli nimittäin mökki jossa neljä makuuhuonetta ja rantasauna.
Jotta ihan ei mökity päätimme lähteä kohti Nellimiä. Nellim, moni varmasti miettii mistä nimi on niin tuttu...
Meidän tarkoitus oli käydä katsomassa Nellimin Uittoränni ja Rautaportti joka oli sodan aikaan
Nellimin uittoränni on parhaiten säilynyt muistomerkki Inarijärvellä ja sen sivuvesistöissä 1920-30-luvuilla tapahtuneesta uittotoiminnasta. Atif-metsäyhtiön vuonna 1929 rakennuttaman Nellimin uittorännin pituus on 304 metriä. Museo restauroi rännin vuonna 1995. Rännillä on kämppä ja todella hieno laavu.
Jos lähdet liikkeelle rautaportilta ja kävelet sen jälkeen rännille on juuri sopiva hetki istahtaa ja nauttia pientä evästä ennen takaisin kävelyä.
Seuraavaksi oli aika piipahtaa saariselällä.
Inarin ja Ivalon maisemat on nyt tsekattu ja pohjoisnorja on kierretty. On aika lähteä yhden pysähdyksen taktiikalla kohti etelää ja kotia. maisemat olivat kivoja, näkemistä oli jonkin verran tarjolla. Saariselän alueella olisi varmasti nähtävää riittänyt vielä enemmänkin. Loma loppuu kuitenkin aina jossain kohtaa...